Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jonka tavallisin isotooppi radon-222 sisältyy uraani-238 hajoamissarjaan. Vaihe ennen radon-222:sta on radium-226. Radonin puoliintumisaika on 3,8 vuorokautta, mikä tarkoittaa että tietystä radonmäärästä on vain puolet jäljellä tämän ajan kuluttua. Kun radon hajoaa, muodostuu sarja uusia aineita, "radontyttäriä", jotka myös ovat epästabiileja. Kun radon ja muutamat "tyttäret" hajoavat, syntyy alfasäteilyä. Tämä säteily koostuu heliumytimistä, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa, kun ne osuvat elimistön kudoksiin.

Ei, radon ei haise eikä maistu. Lisäksi radon on jalokaasu, mikä tarkoittaa että se ei reagoi muiden aineiden kanssa. Tämän vuoksi ainoa tapa saada selville ilman ja veden radonpitoisuus on mittausten tekeminen.

Radonia muodostuu luonnollisesti maaperässä, mistä se kulkeutuu ylöspäin maanpinnan läpi. Tavallisesti radonkaasu laimenee nopeasti ilmakehässä eikä se näin aiheuta vaaraa terveydelle. Mutta radonin tunkeutuessa suljettuihin tiloihin kuten asuntoihin tai kaivoksiin, voivat radonpitoisuudet nousta korkeiksi ja muodostaa terveysriskejä henkilöille, jotka oleskelevat tiloissa. Terveysriskien suuruus riippuu altistuksesta, eli radonpitoisuudesta ja ajasta, kuinka kauan tälle pitoisuudelle altistutaan. Lisäksi pitkäaikaisen radonaltistuksen ja tupakansavun yhdistelmä on erityisen riskialtista. Ruotsin säteilyturvaviranomaisen (SSM) arvion mukaan noin 500 henkilöä Ruotsissa kuolee vuosittain radonin aiheuttamiin keuhko- ja hengitystiesyöpiin. Keskivertoriski ruotsalaisille on siis suurempi kuin riski menehtyä liikenneonnettomuudessa.

Helpoimmin ja edullisimmin tekemällä mittaus radonmittauspurkeilla.

Radonmittauspurkki sisältää alfajälki-ilmaisimen, joka on pieni läpinäkyvä muovinpala sähköäjohtavan muovikuoren sisällä. Radon on jalokaasu, toisin kuin radontyttäret ja radonkaasu kulkeutuu mittauspurkin sisälle diffuusion avulla, kun taas radontyttäret eivät kulkeudu. Sisällä mittauspurkissa radonkaasu hajoaa ja muodostaa alfa-partikkeleita (heliumytimiä). Osa alfa-partikkeleista osuu alfajälki-ilmaisimeen (muovinpalaan) ja aiheuttaa mekaanisia vahinkoja, nk. jälkiä, sen pintakerrokseen. Mittauksen päättymisen jälkeen alfajälki-ilmaisimet käsitellään lämpimässä lipeäliuoksessa muutaman tunnin ajan mikä aiheuttaa jälkien suurenemisen niin suuriksi että ne voidaan tunnistaa mikroskoopilla. Jäljet lasketaan kuva-analysointiohjelman avulla ja radonpitoisuus voidaan laskea jälkien määrän ja altistusajan perusteella. Koko mittausmenetelmä kalibroidaan vertailemalla alfajälki-ilmaisimia, jotka on lähetetty Ruotsin Säteilyturvallisuusviranomaiselle (SSM) altistettaviksi tunnetussa radonpitoisuudessa.

Pitkäaikaismittauksen (josta saadaan viranomaisten hyväksymä vuosikeskiarvo) kesto on vähintään 60 vuorokautta mittauskauden aikana (1. marraskuuta - 30. huhtikuuta). Lyhytaikaismittuksen (ainoastaan suuntaa-antava mittaus, joka ei ole viranomaisten hyväksymä) kesto on vähintään 7 päivää (pidempi mittaus antaa varmemman mittaustuloksen).

Kyllä voi! Talon alla oleva maaperä on tärkein sisäilman radonin lähde. Jos talossa on alipaine, voi maaperän radonia imeytyä sisään taloon. Alipaine muodostuu mm. silloin kun sisälämpötila on korkeampi kuin ulkolämpötila, mikä on yleensä tilanne lämmityskauden aikana (1. marraskuuta - 30. huhtikuuta). Maaperän radonia voi tulla luonnontilaisesta maaperästä tai talon alla täyttömateriaalina käytetystä maasta. Radon voi kulkeutua sisätiloihin ilman mukana talon pohjalaatan tai kellarinseinien halkeamista ja raoista. Taloissa, joissa on ryömintätilainen perustus, voi joissakin sääoloissa olla todella korkeita radonpitoisuuksia johtuen talon alla olevan ilman vuotamisesta sisälle taloon.

Aloita ensin radonkatselmuksen tekemisellä, josta saat ehdotuksia sopivista toimenpiteistä. Saadaksesi lisäneuvoja ja -tietoa voit ottaa yhteyttä oman kunnan ympäristöviranomaiseen tai käy Ruotsin radonyhdistyksen kotisivuilla.On tärkeää muistaa, että radonongelma voidaan yleensä korjata.

Kannattaa huomioida, että sisäilman radonpitoisuus voi muuttua remontin seurauksena. Uusi ilmanvaihtojärjestelmä tai ikkunan vaihto voivat vaikuttaa radonpitoisuuteen. Vuosien saatossa saattaa perustuksiin muodostua pieniä halkeamia, joita pitkin maaperän radon voi kulkeutua sisätiloihin. Radonmittaus olisi hyvä uusia viimeistään 10 vuoden kuluttua mittauksesta.

Tällä hetkellä ei ole saatavilla yleistä avustusta radonongelman korjaamiseen.

Uudisrakentamisen yhteydessä voi olla hyödyllistä tehdä radontutkimus maaperästä, johon ollaan rakentamassa. Tällöin voidaan tehdä ehkäiseviä toimenpiteitä jo rakennusvaiheessa. Joissakin tapauksissa kunnan rakennusvirasto vaatii maaperän radonpitoisuuden tutkimusta ennen rakennusluvan myöntämistä. Maaperän radonmittauksen tilaat täältä.